Kehysriihestä

Velka kasvaa, hyödyt talouskasvulle pieniä

Hallitus on virittämässä velkapommia, joka tulee seuraavan hallituksen maksettavaksi. Vaalituloksesta säikähtäneenä hallituspuolueet ovat antamassa kannattajille verohelpotuksia, mutta lasku lankeaa seuraavalle hallitukselle. Yritysverotutkijoilla on vahva näkemys, että verotulot laskevat isosti, mutta investointeihin liittyy suurta epävarmuutta. Tutkijoiden näkemykset ohitettiin ja lobbareille annettiin valta.

Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on mielenkiintoinen kysymys. Periaatteessa kannatan ylimpien marginaaliverojen laskua, tässä on varteenotettavia tehokkuus- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmia. Uudemmassa tutkimuksessa on viitteitä siitä, että pitkällä aikavälillä itserahoitusaste on korkea. Tähän liittyy kyllä VM:n arvioita enemmän epävarmuutta. Pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikea tutkia.

Tämä ei ole myöskään mitään insinööritiedettä, vaan tähän liittyy vahvasti yhteiskunnalliset normit. Taloushistoria tuntee paljon korkeampia marginaaliveroja, ja talouskasvu on ollut silti nykyistä nopeampaa varsin tasa-arvoisissa yhteiskunnissa. Tässä haetaan nyt hyvinvointiyhteiskunnan vastuiden ja velvollisuuksien tasapainoa.

Argumentit puolesta haiskahtavat perinteiseltä trickle-down -argumentilta. Ylimpien marginaaliverojen alentaminen koskee melko pientä joukkoa, jolloin kokonaistaloudelliset hyödyt ovat melko pieniä. Tilanteessa, jossa köyhiltä on leikattu ja leikkauksia on perusteltu rahan puutteella, rikkaiden veronalennukset lisäävät polarisaatiota.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on aivan keskeinen poliittinen kysymys. Globaalissa kovassa kilpailussa on mahdollista, että yksilöiden työpanoksella ja innovaatioilla on niiden skaalautuvuuden takia merkittäviä hyötyjä tuottavuuteen. Tätä voidaan alemmalla työn verotuksella tukea. Samalla verotuksen pitäisi olla reilua.

Globalisaation siunauksia on vahvasti liioiteltu. Globalisaatio aiheuttaa painetta hyvinvointiyhteiskunnalle. Tarvitaan kansainvälisiä ratkaisuja torjumaan globalisaation ongelmia. OECD asetti minimiyritysveron 15 prosenttiin vuonna 2021. Tavoitteena oli välttää haitallista verokilpailua ja tehdä verojärjestelmästä reilumpi. Nyt kuitenkin yhteisöveron laskua 18 prosenttiin perustellaan verokilpailulla. Tämä on OECD:n sopimuksen hengen vastaista. Nyt tarvitaan nimenomaan rahoituspohjaa julkiselle palveluille ja hyvinvointiyhteiskunnalle, mutta hallituksen tavoitteet näyttävätkin ideologisilta. Tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan kutistaminen. Se ei tule johtamaan hyviin asioihin.